Koiratreffejä!

Huoh, Fannilla ja Helmillä on ollut melkoista menoa viimeaikoina. Lauantaina käytiin treffaamassa

Vasemmalta oikealle: Helmi, Sulo, Koda, Roni Fanni

Fannin veljiä Ronia ja Kodaa. Liittyipä seuraan iloiseen myös Ronin 6 v. "isoveli" shetlanninlammaskoira Rico ja noin 7kk bordercollie uros Sulo ja Helmi oli onnellinen rotuseurastaan. Oltiinkin treffeillä lähes pari tuntia uskomattoman kurjasta säästä huolimatta. Kyllä oli väsynyttä koiraa reissun jälkeen ja loppu ilta menikin rauhassa torkkuen.

Vasemmalta oikealle: Koda, Helmi, Roni, Fanni, Sulo

Helmille varsinkin oli aika rankkaa leikkiä viiden ison koiran kanssa ja oli aluksi aika hermostunut tilanteesta. Ei ole juurikaan nimittäin aikaisemmin tavattu vieraita koiria kun ei ole rokotukset vielä kunnossa. Nyt maanantaina Helmillä tuli mittariin 16 vkoa ja painoa on jo melkein 8 kiloa. On se hurjasti kasvanut ja se hirmuisen pörröinen pentukarva alkaa pikkuhiljaa vaihtumaan jo. Erityisesti jalkoihin on tullut lisää mittaa paljon. Etuhampaat sekä alhaalta että ylhäältä ovat jo vaihtuneet ja sisäsiisteys on jo huikealla mallilla. Moneen päivään ei mitään ole sisään tullut! Toki nyt ollaan oltu lomalla, mutta hyvinhän Helmi on jo sisäistänyt, ettei sisään saa tehdä tarpeitaan. Varmasti vahinkoja sattuu, kun töissä ollaan, mutta onneksi näin hyvällä mallilla jo ollaan. Rabies+tehosterokotus meillä on perjantaille varattuna. Sit saadaankin jo passi, ja päästään kunnolla treffailemaan kavereita ja aloittamaan kursseja.

Sunnuntaina treffausvuorossa oli australianpaimenkoira Dumle. Dumle on suunnilleen Fannin kanssa saman ikäinen ja ovat aiemminkin leikkineet yhdessä. Käytiin Leppävaaran urheilupuiston viereisillä pelloilla juoksemassa, ja meni taas melkein pari tuntia ulkona riekkuessa. Helmi roikkui Dumlen kintereillä koko ajan, ihme miten toinen niin kiltisti antoikin sen koko ajan härnätä. Dumle on oikein ihana poika, tosi kiltti ja iloinen. :)

Dumle, Fanni ja Helmi

Vauhtia riittää...

<3

Ei niin pieni Helmi enää...

Dumle ja Fanni 

Kaverukset!

Saisko sitä namii jo hei... :D <3

Maanantain ohjelmassa oli retki Tapiolan keskukseen, käytiin Mustissa ja Mirrissä ja samalla taas vähän sosiaalistettiin koiria hälinään, ihmispaljouteen ja busseihin ym. Hyvin meni reissu! Ei onneksi kumpikaan juuri ole moksiskaan hälinästä. Voi että oli taas väsynyt meininki pitkän ja henkisesti rankan reissun jälkeen. Illan suussa käytiin moikkaamassa kaverini pari vuotiasta bordercollieta Mikkiä ja käytiin yhdessä lenkillä. Mikistä en valitettavasti kuvia ottanut, kun oli jo ihan pimeää. Ehkä ensikerralla. Mikki on herrasmies ja oikein nätisti meni kaikki hihnassa vierekkäin. On kyllä kiva kun jonkun verran ollaan lenkkeilty muiden koirien kanssa niin tytöt kävelevät molemmat aika nätisti muiden koirien läsnäollessa. Myös ohitukset menee lenkillä ihan hyvin, ellei joku rupea rähjäämään, ja pilaa tyttöjen hienoa keskittymistä minuun. Onneksi noita rähisijöitä ei hirveästi täälläpäin liiku.

Tänään olikin iltapäivällä vuorossa Helmin pentutreffit. Autolla ajettiin auringonpaisteessa Viikkiin, josta löytyi kavereiksi australianpaimenkoira narttupentu 11 vkoa ja mudi narttupentu 11 vkoa. Niiden kanssa sitten vaan leikit pystyyn. Helmi on nyt 16 vkoa ja kyllä sen leikeissä huomasi, on jo kuitenkin reilusti isompi kun nuo 11 vkoset. Helmi on myös tottunut leikkimään isojen kanssa, niin ehkä välillä turhan kovat otteet pienten kanssa oli, mutta hyvin meni kuitenkin ja kivaa tuntui olevan!
Illalla onkin taas hirmuisesti ohjelmaa, puoli viisi on treffit pitkästä aikaa naapurin auspai Riesun kanssa, ihana nähdä Riesua pitkästä aikaa!
Illalla tuleekin miehen työkaveri kylään, heiltä löytyykin koirille kaveri cavalieri Nooa. Huoh, eiköhän taas nukuta illalla! ;)

Helmi 16 vkoa :)

Vasemmalta oikealle: Helmi, mudi Ren ja aussie Tilda

Edessä Ren ja takana Tilda ja Helmi

Hemppu, Tilda ja Ren

Tilda, Helmi ja Ren

Ihania pentuja!:)

Wuhuuuu!

"Kato äippä mä osaan jo esittää pupua ja rocktähteä yhtäaikaa!!" 

Helmi ja Tilda

Tilda nauttii lumesta...:)

Koiravalintojen taustaa ja joulukuvia!

Joulupyhistä ollaan selvitty hengissä ja koiratkin vielä vähän toipuilevat viikonlopun hirveästä menosta ja meiningistä. Taisi olla melko rankkaa henkisesti kyläillä lähes viikko sukulaisten nurkissa... Ainakin siltä pahasti vaikuttaa..

Uninen <3

Ajattelin kirjoitella aikani kuluksi päivityksen, jossa mietin aikoja, jolloin päätin ottaa juuri nykyiset koirani ja millä perusteilla valinnat tein. Varsinkin Fanni on pitkän harkinnan tulos ja tutkin syntyviä pentueita ja sukutauluja hyvin tarkasti. Helminkin kohdalla sama juttu, tosin ei voi sanoa, että on pitkän harkinnan tulos. Helminkin sukua tosin tutkin tarkkaan ja käytiin kasvattajan kanssa kyllä monia pitkiä keskusteluja. Täytyy sanoa, että uskomattoman hyvin osasikin kertoa kaiken siitä.

Helmi 14 vko

Helmihän päätyi minulle vähän vahingossa Duken kuoleman jälkeen. Kuitenkin Helmi tuli minulle tutulta ihmiseltä, tutuillani on häneltä koira ja tunnen kasvattajan hyvin. Lisäksi tunnen Helmin molemmat vanhemmat, jotka ovat Helmin kasvattajan omia koiria. Molemmat ovat hyväluontoisia ja hyvähermoisia bortsuja. Lisäksi Hempun äiti on hurmannut minut monta kertaa käsittämättömällä taistelutahdollaan ja vauhdillaan agilitykentillä. Harmi, ettei Helmin kasvattaja ole mikään kisaaja, siinä on kisataivas menettänyt suuren tähden.

Fannia lähdin metsästämään minulle harrastuskoiraksi ja Duken kaveriksi viime keväänä. Olin päättänyt, että haluan nimenomaan aussien, bortsun jälkeen aussie on niin mukavan paljon helpompi. Muutenkin tykkään aussien luonteesta; palveluhalukkuudesta, miellyttämisenhalusta ja pidättyväisyydestä. Mielestäni koiran ei tarvise

Pallohullu...

rakastaa vieraita ihmisiä, riittää, että se tulee niiden kanssa toimeen. Pieni vahtiviettikään ei ole pahasta, eipähän pelota lenkkeillä yksin pimeällä! :D
Aussie on myös uskollinen omistajalleen, ja se on tullut todistettu miljoonia kertoja jo Fannin elinaikana. Aussieta voisi ehkä luonnehtia borderia lämpimämmäksi. Aussie ei ole niin omapäinen ja se on yleensä hyvin ystävällinen. Toki aussie on myös luonteeltaan energinen ja nimenomaan se positiivisen energian määrä tarttuu herkästi meihin ihmisiinkin! ;)

Koska etsinnässä oli koira nimenomaan harrastuksiin, katselinkin enemmän pentueita, joilla suvussa myös hyviä työ- ja harrastuskoiria. Pelkän näyttelymenestyksen perusteella en olisi aussieta ottanut missään nimessä, sillä vaikka näyttelyissä onkin hauska joskus käydä, itse en näe näyttelyitä aussien pääharrastuksena. Kyllähän se luonnostaan on työkoira ja tarvitsee muuta toimintaa sekä harrastuksia, kuin kehässä seisoskelun. Näyttelyt on kivoja ja eiköhän Fanninkin kanssa niissäkin käydä, mutta muutama saa riittää, ellei nyt supertähdeksi osottaudu, mitä epäilen vahvasti! :D

Toinen pallohullu...

Löysin pari potentiaalista enemmän käyttölinjaista pentuetta. Toinen oli Kennel Cryptonitessa ja toinen oli tämä mistä Fanni sitten meille tuli.  Cryptoniten kasvattajan kanssa juttelin paljonkin, ja pennut vaikuttivat todella hyviltä kaikinpuolin. Ainoa ongelma oli, ettei pentueessa ollut kuin yksi narttu, joka oli jo varattu sijoitukseen. Juttelin sitten Fannin kasvattajan kanssa, joka lupaili minulle narttua omasta pentueestaan. Päätinkin, että haluan käydä ihan livenä katsomassa laumaa, johon siis kuului pentujen lisäksi Fannin emä ja isä. Kävin katsomassa pentuetta sen ollessa n. 5-6 viikkoa.

Sählynpelaaja Fanni

Reissu olikin ikimuistoinen. Fannin Karma-isä ( PRESTO PRESTO CHE E' TARDI) hurmasi välittömästi ja Ilo-äiti (GHOSTEYE'S HONEYSUCKLE) myös. Molemmat olivat ihania luonteeltaan kun niitä siinä päivän katselin. Toki hurmasihan nuo pienet bluemerle pentusetkin! Kaikki iloisia, sosiaalisia ja avoimia. Päivän lopuilla alkoi olemaan aika selkeää, että otan nartun sieltä. Halusin pennun juuri noista vanhemmista. Vielä yksikään äippä tai iskä ei ollut minua niinkään vakuuttanut, mutta Fannin vanhemmat tavattuani kolahti heti. "Vapaana" oli vielä kaksi narttua kun kävin, joille koteja ei ollut päätetty. Annoinkin kasvattajalle valtuudet valita kumpi hänen mielestään sopii meille paremmin.

<3

Valinta oli melko helppo ja olimme molemmat samaa mieltä, että HöpöNassu kuulostaisi meidän neidiltä! ;)
Sitten alkoikin hirvittävä odotus, milloin saataisiin vauva kotiin. Onneksi oltiin lähdössä silloin reissuun Ibizalle ja oli sentään vähän muuta touhua kun pelkästään odottaa ja miettiä milloin se ihana kultakimpale saadaan kotiin!
Aika menikin nopeasti ja kohta taas löysin itseni junasta matkalla Kuopioon. Vastassa asemalla oli tuo ällistyttävä olento, niin kiltisti istui ihmisvilinässä ja odotti. Junamatkankin vain nukkui kiltisti sylissä! Ihanuus! <3

Fannin suvussa on mielestäni hyvää se, että se on hyvin monipuolinen. Isä on puhtaasti näyttelylinjainen, ja isän puolella on muun muassa USA:n muotovalioita, sekä Euroopassa

pärjänneitä koiria ( esim. US CH EUV-06 THORNAPPLE OH BROTHER, US MVA WINDRIFT'S LATITUDE). Ilo-äiti taas vastaavasti on enemmän työlinjainen. Ilon äiti GHOSTEYE'S EVERMIND FLOWER on luonnetestattu, kilpailee tokossa erikoisvoittaja-luokassa, Ilon isä DIAMOND BLUFF MEET JOE BLACK oli myös

luonnetestattu erinnomaisin pistein, kilpaili tokossa erikoisvoittajassa, oli loistava palveluskoira. Ilon äidin äiti on menestyksekäs aussie FIN MVA FIN KVA FIN TVA DANCING SKIES KENAI Lissu. Tittelitkin kertovat, että narttu on sekä muoto-, tottelevaisuus- sekä käyttövalio. Lissu oli hyvä agilitykoira, kisasi kolmosluokassa, tokossa EVL:ssä, pärjäsi näyttelyissä ja palveluskoirakokeissa. Ilon isä on Ruotsin tuonti Nabu S BAR L NABOO. Nabulla on useita hyviä jälkeläisiä ja harrastaa myös kisamielessä agilityä, tokoa, palveluskoiralajeja...Fannin äiti harrastaa paimennusta ja Ilolla on siinä selkeästi lahjoja.  Fannin suvussa on myös pitkäikäisiä, terveitä koiria.

Suvun puolesta Fannilla onkin kaikki edellytykset tulla hyväksi harrastuskoiraksi, ja kyllä Fannista huomaa, että potentiaalia on vaikka mihin! ;) Saapa nähdä mitä kaikkea tästä tytöstä saadaan irti!!

 

Kinkkuvahti jouluyönä työssään...

Agilityn ja tokon suhteen ainakin näyttää lupaavalta! Parasta Fannissa yksinkertaisesti on neidin täydellinen luonne. Fanni on rakastava, tottelevainen, aina iloinen ja positiivinen koira. Fanni on aina valmis tekemään minun kanssa mitä vain; oli se sitten tokoa tai agilityä tai vaikka temppuja. Fanni ei ole juurikaan kiinnostunut vieraista, mutta lähimmäisilleen on uskollinen kuin vuori, kiltti ja hellyydenkipeä. Mikä parasta Fanni on höpsö ja välillä oikea hölmö. Se on jollain tavalla niin ihana piirre koirassa! Fanni on se, kuka tulee aina ensimmäisenä aamulla suukottamaan ja se kuka viimeisenä illalla antaa halin. Fanni on se, joka tulee kainaloon kun harmittaa ja syliin kun istuu yksin sohvalla. Fanni on aina siellä missä minäkin. Kuulostaa jo ehkä hiukan maagiselta, mutta tuntuu, että Fanni ymmärtää mua ihan vaan jo katseen välityksellä. Aina ei tarvitse sanoa yhtään mitään niin se tietää mitä pitää tehdä.  Fanni onkin saanut kotioloissa kutsumanimen BIG LOVE. Fanni on ihan unelmien koira ja mä vaan niin rakastan sitä koiraa! <3

Tonttutyttö! <3

Helmi ja Helmin paketti!

No sitten Helmistä. Helmi tosiaan tuli meille aika vauhdilla Duken kuoleman jälkeen. Olin ajatellut, että ehkä sitten ensi keväänä ottaisin uuden. Olin tosin katsellut, että aika hyviä pentueita oli syntynyt juuri niihin aikoihin (mm. Maccabee, Quiket.. ym). Reilu viikko Duken kuolemasta ystäväni Aija Sanmar-kennelistä soitti minulle ja sanoi: "Täällä ois nyt sulle mustavalkoinen narttu pentu, se on Jarkon ja Pörrin pentu." Olin kun ällikällä lyöty, että häh.

Mulle?! Noh, meni pari viikkoa ja mietin kuumeisesti. Tuntui, ettei oikeen muuta pystynytkään ajattelemaan. Pörri ja Jarcko, ne mitä aina olin ihaillut Aijalla. Pörriä, SANMAR MONA LISA jumalattoman taistelutahdon, ketteryyden, nopeuden, iloisuuden ja uskomattoman agiliidon takia. Jarckoa, JARCKO OF MARANNS HOME aivan ihanan luonteen,hyvän hermorakenteen, avoimuuden ja sosiaalisuuden sekä älyttömän kauniin ulkomuodonkin takia.

Menin sitten silloin perjantaina katsomaan pentua. Moikkailtiin Pörrin kanssa ja käytiin pikaisesti agiradalla Aijan pihassa. Sain ohjata itse ja voi sitä intoa ja vauhdin huumaa... Ottaen vielä huomioon, että toinen just päässyt eroon pennuista (pennut oli jo 10 vkoa silloin). Kun näin tuon pienen suloisuuden ja iloisuuden olin ihan pyörryksissä.

Maalivahti työssään...

Pentu oli rohkea, iloinen ja kiltti. Niin suloinen kaikin puolin. Otin pennun mukaan, "kokeiluun". Sovittiin Aijan kanssa, että katellaan nyt viikko ja ilmoitan sitten. Kyllä heti ekan illan jälkeen yhdessä tiesin, että Helmistä tulee uusi perheenjäsenemme. Täytyy sanoa, että Helmi on kotiutunut älyttömän hyvin ja sopii perheeseemme kuin nakutettu. Se on hyvä kaveri Fannille, ehkä aavistuksen itsenäisempi, rohkea ja reilu. 

<3

Se ei ota leluja Fannilta, mutta jos Fanni ottaa siltä se nostaa hirveän metelin. Niillä on älyttömän hauskaa yhdessä ja viihtyvät lähekkäin. Helmi on myös kiltti eikä mitenkään dominoiva ja niiden suhde on melko tasaväkinen. Helmi ottaa kaikessa mallia Fannista ja selkeästi kunnioittaa Fannia paljon. Onkin huvittavaa kun huutaa Fannia, Helmikin tulee ja menee maahan jos Fannikin. Ainakin minulle tämä oli uutta! Helmille ei ole tarvinnut opettaa erikseen tänne tai istu-käskyä vaan on oppinut ne Fannin kautta hyvin. Helmille ei ole myöskään hihna käyttäytymistä tarvinnut opettaa vaan siinäkin on ottanut hienosti mallia Fannista. Helmi on  nyt vähän vajaa 4kk ja on lähes täysin sisäsiisti. Musta se on aika huikeeta. Oli tosin Fannikin tosi pienenä sisäsiisti jo. Helmi palkkaantuu hyvin ruualla, mutta rakastaa myös leluja yli kaiken; eniten niitä missä on jonkun näköinen pallo! Niitä se hakee aivan intona !

Helmin suku ei ole mitenkään kovin erityinen harrastusmielessä, näyttelypuolelta on jonkun verran tuloksia molempien vanhempien puolelta (esim. NL CH LU CH KERRYBRENT NZ MIDNITE SOLO, US CH MARQUEE'S UNIVERSAL WONDER).

Syy miksi en niitä Helmin suhteen kaivannut on se, että tunnen melko hyvin Helmin vanhemmat ja olen itse nähnyt millaisia ne on. Olen itse todistanut sitä potentiaalia monesti agilityradalla, nähnyt kun Pörri-äiti paimentaa ja jäljestää. Lisäksi tunnen Pörrin äidin (ARNPRIORS DONNA) ja isän (CARRADYLS SHADOW), joilla on hyviä jälkeläisiä jo keskenään. Onhan se aina kuitenkin kiva ottaa pentu, jonka taustat ja lähisukulaiset tuntee itse ja on nähnyt monesti. Lisäksi tiedän, että niillä koirilla on oikeasti harrastettu ja eipä se kai sen arvokkaampaa ole, että ne tulokset on julkisia. Toki jos ei tunne omistajaa tai koiria ,niin aina voi sanoa, että on harrastettu vaikkei olisikaan.

Helmi onkin vakuuttanut mut jo ihan täysin. Se on ihan älyttömän fiksu, selkeesti paljon älykkäämpi kuin Fanni. Fannilla into, ahneus ja miellyttämisenhalu saa sen yllättävän äkkiä toimimaan halutulla tavalla. Helmi tajuaa jutut ihan muutamasta toistosta ja sillä on muutenkin älykäs katse. :D Helmi on kunnianhimoinen ja taisteluatahtoa löytyy ihan kuten äidillään. Leluille murisee kun mikäkin ja rakastaa vetoleikkejä ja ei muuten luovuta ennen kun antaa itse periksi. Helmi on luonteeltaan hyvin iloinen, sosiaalinen ja kaikki vieraat rakastuukin aina Helmiin.

Helmi 15 vko

Se kököttää sylissä rapsutettavana aivan onnessaan. Se on kiltti ja yksinkertaisesti niin suloinen. Se on myös hellyydenkipeä, höpsö ja oikein pieni sylikoira! En muista mainitsinko, että Helmin kasvattaja sanoi minulle kun olin Helmiä katsomassa, että tämä sitten ei ole mikään sylikoira. Vaikea uskoa... Helmi rakastaa olla sylissä ja viihtyy siinä pitkiäkin aikoija! Heh, ehkä se on vain kattonut liikaa mallia Fannin antamasta jatkuvasta rakkauden yliannostuksesta! :D

Uninen tonttu! <3

Vaikka kaikki kävikin äkkiä, niin loppuenlopuksi kaikki meni toisi hyvin ja olen hyvin onnellinen näiden kanssa. Meidän arki on tosi kivaa ja molemmat on ihan huipputyyppejä! Helmistä ei vielä ihan yhtä hyvin osaa kertoa, koska on niin pieni vielä, mutta eiköhän Fanni opeta sen aika hyvin tavoille niinkuin tähänkin asti on opettanut! ;) 

Tämä teksti auttoi ainakin minua selvittämään aika lailla ajatuksiani koiristani ja niiden syntyperästä. On hauska nähdä millaisia tytöistä

vanhemmiten tulee ja mistä lajeista Helmi syttyy ja mistä Fanni. Toistaiseksi Fannin laji vaikuttaisi olevan agility, mutta Fanni on niin nuori, ettei vielä varma voi olla. Lisäksi ei olla vielä läheskään kaikkea kokeiltu. Helmin kanssa taas vasta aloitellaan agilityä helmikuussa pentukurssilla. Siellä sitten vähän näkee mitä tyttö tuumaa touhusta.

Oikein hyvää uutta vuotta 2015 kaikille! :)

Iloisia rakkaita! <3