Koiravalintojen taustaa ja joulukuvia!

Joulupyhistä ollaan selvitty hengissä ja koiratkin vielä vähän toipuilevat viikonlopun hirveästä menosta ja meiningistä. Taisi olla melko rankkaa henkisesti kyläillä lähes viikko sukulaisten nurkissa... Ainakin siltä pahasti vaikuttaa..

Uninen <3

Ajattelin kirjoitella aikani kuluksi päivityksen, jossa mietin aikoja, jolloin päätin ottaa juuri nykyiset koirani ja millä perusteilla valinnat tein. Varsinkin Fanni on pitkän harkinnan tulos ja tutkin syntyviä pentueita ja sukutauluja hyvin tarkasti. Helminkin kohdalla sama juttu, tosin ei voi sanoa, että on pitkän harkinnan tulos. Helminkin sukua tosin tutkin tarkkaan ja käytiin kasvattajan kanssa kyllä monia pitkiä keskusteluja. Täytyy sanoa, että uskomattoman hyvin osasikin kertoa kaiken siitä.

Helmi 14 vko

Helmihän päätyi minulle vähän vahingossa Duken kuoleman jälkeen. Kuitenkin Helmi tuli minulle tutulta ihmiseltä, tutuillani on häneltä koira ja tunnen kasvattajan hyvin. Lisäksi tunnen Helmin molemmat vanhemmat, jotka ovat Helmin kasvattajan omia koiria. Molemmat ovat hyväluontoisia ja hyvähermoisia bortsuja. Lisäksi Hempun äiti on hurmannut minut monta kertaa käsittämättömällä taistelutahdollaan ja vauhdillaan agilitykentillä. Harmi, ettei Helmin kasvattaja ole mikään kisaaja, siinä on kisataivas menettänyt suuren tähden.

Fannia lähdin metsästämään minulle harrastuskoiraksi ja Duken kaveriksi viime keväänä. Olin päättänyt, että haluan nimenomaan aussien, bortsun jälkeen aussie on niin mukavan paljon helpompi. Muutenkin tykkään aussien luonteesta; palveluhalukkuudesta, miellyttämisenhalusta ja pidättyväisyydestä. Mielestäni koiran ei tarvise

Pallohullu...

rakastaa vieraita ihmisiä, riittää, että se tulee niiden kanssa toimeen. Pieni vahtiviettikään ei ole pahasta, eipähän pelota lenkkeillä yksin pimeällä! :D
Aussie on myös uskollinen omistajalleen, ja se on tullut todistettu miljoonia kertoja jo Fannin elinaikana. Aussieta voisi ehkä luonnehtia borderia lämpimämmäksi. Aussie ei ole niin omapäinen ja se on yleensä hyvin ystävällinen. Toki aussie on myös luonteeltaan energinen ja nimenomaan se positiivisen energian määrä tarttuu herkästi meihin ihmisiinkin! ;)

Koska etsinnässä oli koira nimenomaan harrastuksiin, katselinkin enemmän pentueita, joilla suvussa myös hyviä työ- ja harrastuskoiria. Pelkän näyttelymenestyksen perusteella en olisi aussieta ottanut missään nimessä, sillä vaikka näyttelyissä onkin hauska joskus käydä, itse en näe näyttelyitä aussien pääharrastuksena. Kyllähän se luonnostaan on työkoira ja tarvitsee muuta toimintaa sekä harrastuksia, kuin kehässä seisoskelun. Näyttelyt on kivoja ja eiköhän Fanninkin kanssa niissäkin käydä, mutta muutama saa riittää, ellei nyt supertähdeksi osottaudu, mitä epäilen vahvasti! :D

Toinen pallohullu...

Löysin pari potentiaalista enemmän käyttölinjaista pentuetta. Toinen oli Kennel Cryptonitessa ja toinen oli tämä mistä Fanni sitten meille tuli.  Cryptoniten kasvattajan kanssa juttelin paljonkin, ja pennut vaikuttivat todella hyviltä kaikinpuolin. Ainoa ongelma oli, ettei pentueessa ollut kuin yksi narttu, joka oli jo varattu sijoitukseen. Juttelin sitten Fannin kasvattajan kanssa, joka lupaili minulle narttua omasta pentueestaan. Päätinkin, että haluan käydä ihan livenä katsomassa laumaa, johon siis kuului pentujen lisäksi Fannin emä ja isä. Kävin katsomassa pentuetta sen ollessa n. 5-6 viikkoa.

Sählynpelaaja Fanni

Reissu olikin ikimuistoinen. Fannin Karma-isä ( PRESTO PRESTO CHE E' TARDI) hurmasi välittömästi ja Ilo-äiti (GHOSTEYE'S HONEYSUCKLE) myös. Molemmat olivat ihania luonteeltaan kun niitä siinä päivän katselin. Toki hurmasihan nuo pienet bluemerle pentusetkin! Kaikki iloisia, sosiaalisia ja avoimia. Päivän lopuilla alkoi olemaan aika selkeää, että otan nartun sieltä. Halusin pennun juuri noista vanhemmista. Vielä yksikään äippä tai iskä ei ollut minua niinkään vakuuttanut, mutta Fannin vanhemmat tavattuani kolahti heti. "Vapaana" oli vielä kaksi narttua kun kävin, joille koteja ei ollut päätetty. Annoinkin kasvattajalle valtuudet valita kumpi hänen mielestään sopii meille paremmin.

<3

Valinta oli melko helppo ja olimme molemmat samaa mieltä, että HöpöNassu kuulostaisi meidän neidiltä! ;)
Sitten alkoikin hirvittävä odotus, milloin saataisiin vauva kotiin. Onneksi oltiin lähdössä silloin reissuun Ibizalle ja oli sentään vähän muuta touhua kun pelkästään odottaa ja miettiä milloin se ihana kultakimpale saadaan kotiin!
Aika menikin nopeasti ja kohta taas löysin itseni junasta matkalla Kuopioon. Vastassa asemalla oli tuo ällistyttävä olento, niin kiltisti istui ihmisvilinässä ja odotti. Junamatkankin vain nukkui kiltisti sylissä! Ihanuus! <3

Fannin suvussa on mielestäni hyvää se, että se on hyvin monipuolinen. Isä on puhtaasti näyttelylinjainen, ja isän puolella on muun muassa USA:n muotovalioita, sekä Euroopassa

pärjänneitä koiria ( esim. US CH EUV-06 THORNAPPLE OH BROTHER, US MVA WINDRIFT'S LATITUDE). Ilo-äiti taas vastaavasti on enemmän työlinjainen. Ilon äiti GHOSTEYE'S EVERMIND FLOWER on luonnetestattu, kilpailee tokossa erikoisvoittaja-luokassa, Ilon isä DIAMOND BLUFF MEET JOE BLACK oli myös

luonnetestattu erinnomaisin pistein, kilpaili tokossa erikoisvoittajassa, oli loistava palveluskoira. Ilon äidin äiti on menestyksekäs aussie FIN MVA FIN KVA FIN TVA DANCING SKIES KENAI Lissu. Tittelitkin kertovat, että narttu on sekä muoto-, tottelevaisuus- sekä käyttövalio. Lissu oli hyvä agilitykoira, kisasi kolmosluokassa, tokossa EVL:ssä, pärjäsi näyttelyissä ja palveluskoirakokeissa. Ilon isä on Ruotsin tuonti Nabu S BAR L NABOO. Nabulla on useita hyviä jälkeläisiä ja harrastaa myös kisamielessä agilityä, tokoa, palveluskoiralajeja...Fannin äiti harrastaa paimennusta ja Ilolla on siinä selkeästi lahjoja.  Fannin suvussa on myös pitkäikäisiä, terveitä koiria.

Suvun puolesta Fannilla onkin kaikki edellytykset tulla hyväksi harrastuskoiraksi, ja kyllä Fannista huomaa, että potentiaalia on vaikka mihin! ;) Saapa nähdä mitä kaikkea tästä tytöstä saadaan irti!!

 

Kinkkuvahti jouluyönä työssään...

Agilityn ja tokon suhteen ainakin näyttää lupaavalta! Parasta Fannissa yksinkertaisesti on neidin täydellinen luonne. Fanni on rakastava, tottelevainen, aina iloinen ja positiivinen koira. Fanni on aina valmis tekemään minun kanssa mitä vain; oli se sitten tokoa tai agilityä tai vaikka temppuja. Fanni ei ole juurikaan kiinnostunut vieraista, mutta lähimmäisilleen on uskollinen kuin vuori, kiltti ja hellyydenkipeä. Mikä parasta Fanni on höpsö ja välillä oikea hölmö. Se on jollain tavalla niin ihana piirre koirassa! Fanni on se, kuka tulee aina ensimmäisenä aamulla suukottamaan ja se kuka viimeisenä illalla antaa halin. Fanni on se, joka tulee kainaloon kun harmittaa ja syliin kun istuu yksin sohvalla. Fanni on aina siellä missä minäkin. Kuulostaa jo ehkä hiukan maagiselta, mutta tuntuu, että Fanni ymmärtää mua ihan vaan jo katseen välityksellä. Aina ei tarvitse sanoa yhtään mitään niin se tietää mitä pitää tehdä.  Fanni onkin saanut kotioloissa kutsumanimen BIG LOVE. Fanni on ihan unelmien koira ja mä vaan niin rakastan sitä koiraa! <3

Tonttutyttö! <3

Helmi ja Helmin paketti!

No sitten Helmistä. Helmi tosiaan tuli meille aika vauhdilla Duken kuoleman jälkeen. Olin ajatellut, että ehkä sitten ensi keväänä ottaisin uuden. Olin tosin katsellut, että aika hyviä pentueita oli syntynyt juuri niihin aikoihin (mm. Maccabee, Quiket.. ym). Reilu viikko Duken kuolemasta ystäväni Aija Sanmar-kennelistä soitti minulle ja sanoi: "Täällä ois nyt sulle mustavalkoinen narttu pentu, se on Jarkon ja Pörrin pentu." Olin kun ällikällä lyöty, että häh.

Mulle?! Noh, meni pari viikkoa ja mietin kuumeisesti. Tuntui, ettei oikeen muuta pystynytkään ajattelemaan. Pörri ja Jarcko, ne mitä aina olin ihaillut Aijalla. Pörriä, SANMAR MONA LISA jumalattoman taistelutahdon, ketteryyden, nopeuden, iloisuuden ja uskomattoman agiliidon takia. Jarckoa, JARCKO OF MARANNS HOME aivan ihanan luonteen,hyvän hermorakenteen, avoimuuden ja sosiaalisuuden sekä älyttömän kauniin ulkomuodonkin takia.

Menin sitten silloin perjantaina katsomaan pentua. Moikkailtiin Pörrin kanssa ja käytiin pikaisesti agiradalla Aijan pihassa. Sain ohjata itse ja voi sitä intoa ja vauhdin huumaa... Ottaen vielä huomioon, että toinen just päässyt eroon pennuista (pennut oli jo 10 vkoa silloin). Kun näin tuon pienen suloisuuden ja iloisuuden olin ihan pyörryksissä.

Maalivahti työssään...

Pentu oli rohkea, iloinen ja kiltti. Niin suloinen kaikin puolin. Otin pennun mukaan, "kokeiluun". Sovittiin Aijan kanssa, että katellaan nyt viikko ja ilmoitan sitten. Kyllä heti ekan illan jälkeen yhdessä tiesin, että Helmistä tulee uusi perheenjäsenemme. Täytyy sanoa, että Helmi on kotiutunut älyttömän hyvin ja sopii perheeseemme kuin nakutettu. Se on hyvä kaveri Fannille, ehkä aavistuksen itsenäisempi, rohkea ja reilu. 

<3

Se ei ota leluja Fannilta, mutta jos Fanni ottaa siltä se nostaa hirveän metelin. Niillä on älyttömän hauskaa yhdessä ja viihtyvät lähekkäin. Helmi on myös kiltti eikä mitenkään dominoiva ja niiden suhde on melko tasaväkinen. Helmi ottaa kaikessa mallia Fannista ja selkeästi kunnioittaa Fannia paljon. Onkin huvittavaa kun huutaa Fannia, Helmikin tulee ja menee maahan jos Fannikin. Ainakin minulle tämä oli uutta! Helmille ei ole tarvinnut opettaa erikseen tänne tai istu-käskyä vaan on oppinut ne Fannin kautta hyvin. Helmille ei ole myöskään hihna käyttäytymistä tarvinnut opettaa vaan siinäkin on ottanut hienosti mallia Fannista. Helmi on  nyt vähän vajaa 4kk ja on lähes täysin sisäsiisti. Musta se on aika huikeeta. Oli tosin Fannikin tosi pienenä sisäsiisti jo. Helmi palkkaantuu hyvin ruualla, mutta rakastaa myös leluja yli kaiken; eniten niitä missä on jonkun näköinen pallo! Niitä se hakee aivan intona !

Helmin suku ei ole mitenkään kovin erityinen harrastusmielessä, näyttelypuolelta on jonkun verran tuloksia molempien vanhempien puolelta (esim. NL CH LU CH KERRYBRENT NZ MIDNITE SOLO, US CH MARQUEE'S UNIVERSAL WONDER).

Syy miksi en niitä Helmin suhteen kaivannut on se, että tunnen melko hyvin Helmin vanhemmat ja olen itse nähnyt millaisia ne on. Olen itse todistanut sitä potentiaalia monesti agilityradalla, nähnyt kun Pörri-äiti paimentaa ja jäljestää. Lisäksi tunnen Pörrin äidin (ARNPRIORS DONNA) ja isän (CARRADYLS SHADOW), joilla on hyviä jälkeläisiä jo keskenään. Onhan se aina kuitenkin kiva ottaa pentu, jonka taustat ja lähisukulaiset tuntee itse ja on nähnyt monesti. Lisäksi tiedän, että niillä koirilla on oikeasti harrastettu ja eipä se kai sen arvokkaampaa ole, että ne tulokset on julkisia. Toki jos ei tunne omistajaa tai koiria ,niin aina voi sanoa, että on harrastettu vaikkei olisikaan.

Helmi onkin vakuuttanut mut jo ihan täysin. Se on ihan älyttömän fiksu, selkeesti paljon älykkäämpi kuin Fanni. Fannilla into, ahneus ja miellyttämisenhalu saa sen yllättävän äkkiä toimimaan halutulla tavalla. Helmi tajuaa jutut ihan muutamasta toistosta ja sillä on muutenkin älykäs katse. :D Helmi on kunnianhimoinen ja taisteluatahtoa löytyy ihan kuten äidillään. Leluille murisee kun mikäkin ja rakastaa vetoleikkejä ja ei muuten luovuta ennen kun antaa itse periksi. Helmi on luonteeltaan hyvin iloinen, sosiaalinen ja kaikki vieraat rakastuukin aina Helmiin.

Helmi 15 vko

Se kököttää sylissä rapsutettavana aivan onnessaan. Se on kiltti ja yksinkertaisesti niin suloinen. Se on myös hellyydenkipeä, höpsö ja oikein pieni sylikoira! En muista mainitsinko, että Helmin kasvattaja sanoi minulle kun olin Helmiä katsomassa, että tämä sitten ei ole mikään sylikoira. Vaikea uskoa... Helmi rakastaa olla sylissä ja viihtyy siinä pitkiäkin aikoija! Heh, ehkä se on vain kattonut liikaa mallia Fannin antamasta jatkuvasta rakkauden yliannostuksesta! :D

Uninen tonttu! <3

Vaikka kaikki kävikin äkkiä, niin loppuenlopuksi kaikki meni toisi hyvin ja olen hyvin onnellinen näiden kanssa. Meidän arki on tosi kivaa ja molemmat on ihan huipputyyppejä! Helmistä ei vielä ihan yhtä hyvin osaa kertoa, koska on niin pieni vielä, mutta eiköhän Fanni opeta sen aika hyvin tavoille niinkuin tähänkin asti on opettanut! ;) 

Tämä teksti auttoi ainakin minua selvittämään aika lailla ajatuksiani koiristani ja niiden syntyperästä. On hauska nähdä millaisia tytöistä

vanhemmiten tulee ja mistä lajeista Helmi syttyy ja mistä Fanni. Toistaiseksi Fannin laji vaikuttaisi olevan agility, mutta Fanni on niin nuori, ettei vielä varma voi olla. Lisäksi ei olla vielä läheskään kaikkea kokeiltu. Helmin kanssa taas vasta aloitellaan agilityä helmikuussa pentukurssilla. Siellä sitten vähän näkee mitä tyttö tuumaa touhusta.

Oikein hyvää uutta vuotta 2015 kaikille! :)

Iloisia rakkaita! <3

Saatiin vihdoin lunta Espooseenkin !

Tänään on satanut ihan kunnolla lunta meillekin. En edes muista, milloin meillä täällä rannikolla olisi ollut kunnolla lunta. Saatikka sitten millon viimeksi olisi ollut valkoinen joulu. Nyt vahvasti näyttäisi siltä, että saadaan valkoinen joulu meillekin!
Meillä joulu menee toki sukuloiden ympäriinsä, mutta maalle päästään remuamaan suurimmaksi osaksi lomaa. Ai, että kyllä koirilla tulee taas kivaa! Saas muuten nähdä, onkohan joulupukki muistanut lapsosia-ihan kilttejä ne minusta ovat olleet...;)

Täällä ollaan nautittu ihan koko sydämen kyllyydestä talvesta ja lumesta. Fanni ja Helmi molemmat rakastavat lunta yli kaiken! Sainkin otettua hauskoja ja hyvin vauhdikkaita kuvia tyttöjen leikeistä.

Meillä on talvisten leikkien lisäksi ollut melko toko-painotteista touhua. Fanni tosiaan on ollut Toko-kurssilla koirakoulu Kontaktissa. Saatiinkin sieltä hyviä vinkkejä omatoimiseen treenaamiseen. Ensi viikonloppuna olisikin tarkoitus aloitella Toko-ryhmässä EKK:lla.

Anna se mulle tai muuten...

 Lisäksi oltiin EKK:n pentukurssilla lauantaina. Fannilla oli ollut sitä ennen jo toko-kurssia ja huomasi kyllä, että neidin keskittyminen alkoi olla aika finaalissa. Lisäksi pentukurssi oli toistaiseksi Fannille vieraassa paikassa ja Fannilla menee aina yksi treenikerta uudessa paikassa vähän sählingiksi. Heti seuraavilla kerroilla aina on helpompi keskittyä. Hienosti Fanni kuitenkin muut koirat ohittelee, mitä pentukurssilla treenattiin ja luoksetulo ja kontaktit sujuu aika vettä vain jo. Luoksetulo on aina ollut Fannilla vahva ja tulee luokse sellaisella rytinällä että huh. Fannilla ainoa ongelma on sivulle menoissa ollut, että jää hiukan liian vinoon. Noh, tätä onkin nyt omatoimisesti treenattu niin, että laitan kirjan maahan ja seison sen vieressä. Ideana siis, että kirja pysäyttää koiran ja se laittaa tassut kirjan päälle ja istuu siitä. Näin se istuu ihan viereen ja oikeaan paikkaan.

Tämä olikin toimiva kikka asennon suoristamiseen ja kirjan avulla Fanni hiffasi oikean asennon hyvin. Nyt sivulle meno sujuu hyvin jo ilman kirjaakin. Kannattaa kokeilla tuota taktiikkaa, jos on

Vauhtia...

ongelmia oikean paikan löytämisessä. Tosin aluksi pitää opettaa koira laittamaan tassut kirjan päälle ja pysymään siinä. Ollaan aloitettu nyt Fannin kanssa seisotuksen tehotreenit, seisominen on Fannille vielä jäänyt vähän vieraaksi. Näyttelyseisotus ihan ok ja mätsäreissä on seisonut tosi nätisti, mutta tarvitsee paljon harjotusta kun kohta pitää alkaa opettamaan seisomaan jättöä tokossa. Maahan ja istumaan jättäminen ja niissä asennoissa paikalla olo sujuu tosi hienosti jo ja seuraaminen yms.

...lisää vauhtia...

Pikkuhiljaa täytyykin alkaa vähentämään palkkausta...

Helmi oli mukana  pentukurssilla. Helmille tilanne oli ihan uusi; paljon uusia koiria, haukkuviakin. Helmi provosoituu melko helposti muiden haukkumisesta ja alkaa itsekin haukkumaan. Itse en tavasta yhtään tykkää ja komennankin siitä herkästi. Muutenhan Helmi ei hauku koskaan. Muutenkaan Helmi ei niinkään välitä muista koirista, mutta jos joku rupeaa neidille haukkumaan on tilanne toinen! :D Helmi on kyllä ihan hirmu fiksu pentu ja tajuaa jutut salamavauhdilla. Kurssilla Helmin vuorolla harkatiin mm. istumista, maahanmenoa, paikka-käskyä ja seuraamista ja viereen istumista. Kaikki sujui jo melko hyvin häiriössäkin, kotona toki paremmin. Nyt tavoitteena on seuraavaksi harjoitella lisää paikalla oloa ja toki vahvistaa muitakin perusjuttuja.

Myös seisomisen harjoittelun aloitin tänään, sitä vähän tehtiin ja kyllä täytyy sanoa että ei sitä turhaan sanota että bordercollie on maailman viisain koira... ;)

Helmi

On vähän suunnitelmissa viedä neito johonkin pentunäyttelyyn ensi keväänä. Helmi on mielestäni rakenteeltaan lupaavanoloinen bc ja myös väritys on tasainen ja kaunis. Helmi antaa myös hyvin tutkia, katsoa hampaita ja muutenkin on hyvänluonteinen koira, josta voisin kuvitella että tuomarit tykkäisivät. Bortsuissa pentunäyttelyissä ei yleensäkään ole juurikaan osallistujia että voi olla suht helppo pärjätäkin. Toki sitten muissa luokissa taso on kyllä todella kova. Kiinnostavaa nähdä miten iso Helmistä tulee aikuisena, Helmin äiti on pieni narttu, muistaakseni alle 14 kg. Isä on kyllä ihan reilun kokoinen. Oikeastaan ei haittaisi, vaikka jäisikin melko pieneksi ja kevyeksi.

Fannikin pääsee johonkin näyttelyyn keväällä, mutta en kyllä pentunäyttelyyn Fannin kanssa enää mene. On nykyään älyttömän hintaista touhua ja kun ei edes ole virallisia ne pentunäyttelyt. Mennään sitten johonkin mätsäreihin ja kunnon näyttelyyn, kun pääsee jo kohta junnuluokkaan! Sieltä saa kuitenkin sitten jo niitä "virallisia" tuloksia. Muutenkaan en jaksa näyttelyissä alati ravata aussien kanssa, kun tuntuu, että aina siellä pärjää tiettyjen kasvattajien tietyt koirat. Riippuu toki tuomaristakin mutta noin yleensä.

"Kyl me tullaan hei vai etkö usko?!?"

"Lentoon lähdössä" :D

Kuvia...

Tänään kuvaustuokion tuloksia. Fannista ei yleensä ole niinkään hauskaa poseerata, mutta sainpas yhden ihanan kuvan otettua missä neiti hymyili niin suloisesti! <3 Tuo toinen sankari on taas päinvastoin aina ihan elementissään kameran edessä- tosin ei ehkä niinkään hyvällä tavalla. :D Lähestulkoon kaikissa kuvissa esittäytyy Helmin koko upea naskalihammaskalusto. Heh. :)

"Ootsä aika ihana vaikka sulle irvistelenkin aina! "T. Helmi :)

Kuulumisia !

En olekaan vähään aikaan päivitellyt tyttösten kuulumisia. Meille kuuluu oikein hyvää, olen ollut itse jo tavallaan lomalla ja aika koiramaisissa jutuissa on tämä viikko mennyt. Tiistaina käytiin Helmin kanssa silmäpeilauksessa, hienot, puhtaat ja terveet oli simmut. Helmi on ollut nyt meillä noin kuukauden, ja noh paino on jo tuplaantunut sinä aikana. Nyt reilu 6 kg löytyy painoa neidiltä. Käytiin silmäpeilauksessa Animagi Haumaussa Kampissa, jota tuttavani suositteli minulle. Olikin jännää, mentiin tyttöjen kanssa bussilla meiltä Kamppiin, sieltä sitten käveltiin kauppakeskuksen halki ja ulkona ihmisvilinässä Haumaulle. Olinpa erittäin tyytyväinen lapsosista, käyttäytyivät niin mallikkaasti sekä bussi- että kävelymatkat. Se aina on kummiskin jännää koirille, kun on yhtäkkiä hirmuisesti ihmisiä ja uusi paikka, mutta eipä noita tuntunut juuri kiinnostavan. Paljon huomiota herättivät, varsinkin Helminen, kun kuikuili ihmisiä bussissa mun penkin alta söpöine silmineen! ;)

Fannikin pääsi vaa'alle ja painoa löytyy n. 19,5kg.  Ei mikään pikkuinen keijukainen enää vaan alkaapa jo aikuista muistuttaa... Eläinlääkärissä odottelu kahden koiran kanssa myös vähän jänskätti, mutta onneksi oli herkkuluut mukana niin niitä sitten järsivät iloisina odotusajan. Kiva kuva jäi kyllä tuosta Haumausta, helppo mennä meiltä ja mukava tuntuista henkilökuntaa. Taidetaan kyllä siirtää el.käynnit sinne tästä lähtien. Oli kyllä reissun jälkeen väsynyttä koiraa ! ;)

Keskiviikkona oli taas agilitypäivä Fannilla. Treenien aiheena oli epäviralliset pikkujoulukisat. Fanni sijoittui "pentuluokassa ykköseksi", mamin kisakoira , ihana Fanni ! ;) On kyllä huikeeta nähdä mikä muutos Fannissa agilityssä on tapahtunut tässä syksyn aikana. Alkusyksystä suoritettiin lähinnä yksittäisiä esteitä ja harjoiteltiin vielä "odottamista" ja hiottiin putkia, renkaita yms. Pikkuhiljaa ollaan yhä enemmän treenattu sitä, että Fanni hakisi itse esteitä, koska pieni ongelma meillä oli se, että Fanni liikaa tuijotti minua ja otti minuun kontaktia. Kun pysähdyin, Fannikin pysähtyi. Nyt Fanni hakee hienosti esteitä itse, mutta ei kuitenkaan mene kuin päätön kana, vaan kuuntelee kuitenkin ohjeita. On jännä, miten suuri muutos tapahtui ihan muutamassa viikossa. Huomaa miten on ikään kuin "valo syttynyt" neidillä, ja on hiffannut koko jutun jujun sekä älyttömän hauskuuden. Nyt säteilee kentällä kuin aurinko ja vauhtia on kuin tuulispäällä! Saa kyllä itse ruveta tosissaan juoksemaan, mulla on hullun nopea koira ja kohta meillä on sellainen ongelma, etten pysy enää sen perässä ! :D Agivalmentajakin uhkasi, että ensi vuonna puhaltaa uudet tuulet Fannilla agilityssä, saas nähdä mitä on meidän pään menoksi suunnitellut! ;) Selvää toki se, että ennen kuin Fanni täyttää vuoden, ja on kuvattu lonkat yms. niin mennään vielä pentuesteillä.

Torstaina oli taas jännää koiratouhua meillä... Oli nimittäin varattu studiovalokuvausaika Vuosaareen koiravalokuvaaja Monna Rantaselle. Lupasi kuvia laitella valmiina viimeistään ensi viikolla, ehkäpä tännekin muutamia esimerkkejä voisin laittaa, mitä valoukuvaaja sai aikaseksi. Sen voin paljastaa, että yksityiskuvat molemmista onnistui hienosti, yhteiskuvat ehkä ei ihan niin hyvin! :D
Ennen kuvausta tehtiin  taas pitkä metsälenkki, niinkuin nyt on joka päivä tehty. Kyllä koirat nauttii kun on mamma kotona! :)

Nam, nam lunta! :)

Tänään oli meillä nurtsipäivä eli mentiin vanhempieni luokse Nurmijärvelle. Koirat pääsivät taas treenaamaan bussilla matkustamista ja matkattiin bussilla Martinlaaksoon, josta hypättiin äidin kyytiin ja ajeltiin maalaismaisemiin Nurmijärvelle. Fanni oli lumoutunut, Nurmijärvellä oli vielä LUNTA. Ei tosin paljon ollut mutta Fanni oli joka tapauksessa ihan liekeissä. Lopulta Helmikin taisi keksiä lumen hauskuuden...

Helmi ihmettelee...

Voi sitä iloa ja riemua... Muutenkin pitkästä
aikaa oli kyllä niin kiva nähdä, sekä mun että koirien mielestä! Nurmijärvi on paikka missä meidän kaikki koirat ovat rakastaneet olla yli kaiken. Toki siellä on paljon ihania ihmisiä, jotka hemmottelee piloille ja antaa kaikkea hyvää! Eihän sellaisessa paikassa voi kun viihtyä!! ;) Tänään minulla ja äidilläni oli projektina tehdä kukkaistutuksia ystäville ja sukulaisille. Sillä aikaa koirat peuhasivatkin ulkona veljeni kanssa. Hauskaa tuntui kuvista päätellen olevan...

Yrittääköhän se matkia tuota oravaa...?!?!?

Kun tultiin kotiin oli postissa tullut meille paketti. Siellä oli koirille uudet, upeat pannat! Kannattaa tutustua Etoelävän pantapajan tuotoksiin, jos koiralla on puutetta hienosta pannasta ! ;)
Alla olevasta linkistä löytyykin Etoelävän Facebook-sivut, joilta löytyy tilausohjeet sekä malleja ja tarjouksia. Pannat tulivatkin kaikenlisäksi ihan muutamassa päivässä, ei voi muuta kuin lämpimästi suositella! :)

https://www.facebook.com/etoelava?fref=ts

Fannin uusi panta ! 

Helmin uusi panta! 

Huomenna meillä onkin oikein toiminnallinen päivä taas! Ensin on Fannilla toko treenit ja illalla on pentukurssi, johon mennään koko konkkaronkka! :) Hyvää joulunodotusta!

Fanni  the märkä koira toivottelee kaikille hauskaa ja (toivottavasti) lumista joulua! :)

12 viikkoinen neiti aurinkoinen! :)

Hymy on herkässä! :D

Suloisuus! 

Haukotuttaa...

Voimien keräys...

... ja sit leikitään...

....lisää...

Helmi the petoeläin! :D

Lopuksi vielä muutama posetus, neidillä ikään 12 viikkoa ja pari päivää!

Tiistaina käytiin tosiaan ekalla rokotuksella, reippasti oli siellä, Ensiviikolla mennäänkin silmäpeilaukseen vielä tarkistuttamaan simmut! :)